EMOLEHMISTÄ

Karja

Tällä hetkellä tilalla on 60 emolehmää ja maksimissaan noin 80-päinen karja plus vasikat, joilla on mahdollisuus ulkoiluun kesät talvet. Päärotuna meillä on Hereford, mutta meiltä löytyy myös Aberdeen angus, Simmental ja Charolais rotuisia nautoja. Eläimet ruokitaan korkealaatuisella, puhtaalla luomurehulla. Kaikki eläimet saavat olla kesän laitumella ja osa naudoista pääsee pieneen saareen luonnonniitylle. Talvella lehmillä on pääsy metsätarhaan.

Tilallamme lehmät poikivat keväällä ja alkukesästä. Lehmät vasikoineen pääsevät keväällä laitumelle ja sonnipojat Doping ja Höperö päästetään lehmien mukaan juhannuksen alla. Näin saadaan poikimiset ajoittumaan keväälle. Emo hoitaa ja imettää vasikkaansa noin seitsemän kuukautta, jonka jälkeen vasikat vieroitetaan emoistaan. Osa vasikoista lähtee välitykseen ja osa jää tilalle kasvamaan lihantuotantoa varten.

Tilallemme on mahdollista tulla tutustumaan emojen ja vasikoiden arkeen!

Laidunnus

Lehmät ovat laitumella kesäkuulta syys-lokakuulle. Saaressa laiduntavat muutamat nuoret yksilöt viedään sinne lossilla kesäkuun alussa ja haetaan syksyllä pois. Naudat hoitavat myös rantoja pitämällä ne puhtaana pajukoista ja ruovikosta.

Laitumien ja rehualojen lannoitteena käytämme vain oman karjan lantaa. Panostamme laitumien kuntoon täydennyskylvöin ja puhdistusniitolla, sillä hyvästä laitumesta emot saavat energiaa maidontuotantoon ja vasikat kasvavat hyvin.

Roduista

Pihvikarjalla tarkoitetaan liharotuisia nautoja, joita kasvatetaan lihantuotantoa varten. Liharotuja on jalostettu vuosisatojen ajan valitsemalla emolehmiksi ja sonneiksi yksilöitä, joiden perimä on hyvä ja rodulle tyypillinen. Pihvilihaksi saa kutsua sellaisen naudan lihaa, jonka perimästä vähintään kolme neljäsosaa on liharotua.

Eri liharodut eroavat toisistaan eläinten koon, lihan määrän sekä sen koostumuksen mukaan. Suurimmat Charolais- ja Simmental-sonnit voivat saavuttaa jopa 1400 kilon elopainon. Joillekin roduille on tyypillistä, että niiden liha marmoroituu eli rasva kertyy lihassyiden väliin, mikä antaa lihalle mureutta ja makua.

Ravinnolla ja elinympäristöllä on merkittävä vaikutus lihan makuun ja koostumukseen. Liharotuisten nautojen kaikki maidontuotanto menee vasikan hyväksi. Emolehmät poikivat keväisin ja imettävät vasikkaansa puolisen vuotta. Kesällä pihvikarja laiduntaa ulkona syöden nurmea tai nurmirehua, joka on nautojen pääasiallinen ravinto. Lihakarja viihtyy ulkoilmassa läpi vuoden, ja ne saavat talvisinkin liikkua vapaina pihatoissa. (Lähde: www.pihvikarjaliitto.fi) .

HTML5 Powered with Connectivity / Realtime, CSS3 / Styling, Device Access, Graphics, 3D & Effects, Multimedia, Performance & Integration, and Semantics Webbiriihi